Uutiset
Viimeisin päivitys:
Kisaraportit 2009Lue kauden 2008 kisaraportteja. Klikkaa
Matkalle lähdettiin torstai aamulla Pekan kanssa. Lautalla Naantalista Kapellskäriin ja ajomatkaa ruotsin halki 700km ja vielä snadi lauttamatka Norjan puolella. Pikkasen oli audissa vauhtia että ehdittiin vikaan lauttaan klo 00:00. Rataa saikin etsiä ihan tosissaan ja soiteltiin pelipaikallekkin mutta ihan vaan pari kaljaa ottaneet Norjalaiset jelppas huonolla englannilla perille" streit rait höödi spööki pöö" ja saatanan moinen nauru päälle, ihan kiva! Löytyhän se vihdoin kun kello kolkutteli kahta yöllä. Frank L. Clementz joka majoitti meidat viikonlopuksi puettiin tietysti asiaan kuuluviin varusteisiin. Thanks for your hospitality Frank!!!
Aamulla heti 8:ta reenaa ja allmost heti kävi ilmi että omat oikein kaksi paria uusia renkaita oli tullu samalta kumiseos tehtaalta kuin Scaniankin. Ei reenistä mitään hyötyä ollu setuppien suhteen kun piti vanhoilla paskoilla ajella joten olinkin valmis heittää päivän loppuessa pyyhkeen kehään. Vartti aikaa reenejä ja Pekka heitti uudet Stratukset pöytään jotta ajaisin pinnat rikki. Nyt sainkin jo vauhtia lullaan mutta en enään ihmeemmin päässy kokeilee säätöjä, pääasia kuitenkin että jotenkin toimi. Ilta olikin railakas Norjalaisilla. Helvetti mitä menoa, musat pauhas joka suunnassa ja kun kävelin grilli paikan ohi niin ukot heitteli puu tuoleja grillin tuleen, olipa valoisaa! Itse mekkailin autoa kuntoon aamun koitoksiin ja läpättelin paikallisten kanssa. Lauantaina muutama hetki aikaa kokeilla autoa ennen alkueriä, tuntu ihan hyvältä vetää paitsi aliohjaaminen veti mielen vakavaksi jos vertasi kärjen vauhtia. Ekassa alkuerässä ajoin kolmanneksi ja Pekka oli toinen. Toisessa alkuerässä sain aika paljon hittiä paikallisilta ja vedin huonoilla renkailla joilla oli jo vedetty reeniä ja eka alkuerä eli se siitä. Kolmanteen en päässy ollenkaan kun piti korjailla autoa. Neljäs oli sitten samaa kohellusta paikallisten kanssa ja pari omaa virhettä niin ei parannusta omaan aikaan. Muut olivat parannelleet aikojaan joten olin seitsemäs ja Pekka neljäs alkuerien jälkeen. No hätä kunhan oltiin 14:a parhaan joukossa koska ne menee suoraan semeihin niin jää rämistely erät väliin. Lauantai loppuikin viiden aikaan ja radalle ei päässy testaa mitään joten eikun kauppaan ostaa naapurimaa Tanskan heinäkenkää. Taisivat paikallisetkin ostaa kun meno oli vielä railakkaampaa kuin perjantaina. Pekka punahilkka otti kiltisti yhden ja meni nukkumaan, minä ISOPAHA SUSI korjailin Suomalaisten mainetta kun meinasivat että ollaanko me edes Suomalaisia laskien tyhjien hylsyjen määrää. Ilta meni hyvin pitkalle Norjan RS5 maahantuoja Kjetil Kristianssenin kanssa paskaa jauhaen, on muuten maailman hienoin femma auto tuo RS5! Kävin siinä omaan majapaikkaan mentäessä kylässä toisessa vaunussa jossa hieman oli remontti päällä, pihalla kun oli pari seinää ja vanha vaunu-ido. Sisälle oli duunattu aakee laakee tila jossa pari norskia oli jo päättäny illan olevan loppu ja ottivat lukua lattialla muiden nauraen ympärillä musat täysillä. Pakko oli itse painua pehkuihin, kisaamaanhan tänne oli tultu. Sunnuntai alkoi samalla tahdilla, pikkasen aamureeniä jossa nyt kokeiltiin että kaikki vaan toimii. Oli muuten Norjan HARM tiimi koko viikonlopun ajan pyöriny meidän autojen ympärillä ja Pekan kanssa huomattiin että rupes norskien autot näyttää samalta kuin meidän. Olis pitäny laittaa huppu päälle!
 Pekan kanssa odoteltiin omia semejä katellen rekkoja jossa ei kierrostakaan ettei ollu tilanne päällä. 
Ja pari fotoakin sain otettua odotellessa.
Pekka valmistautui huolella omaan semifinaaliin paitsi että... Lähdin Pekalle mekkariksi ja monitorissa paistoi 30:00 min. semifinal. Sanoin Pekalle että on puolen tunnin semi katsoen puoli tyhjää tankkia, hoin sitä pari kertaa mutta Pekka oli täysin omissa maailmoissa. Pikkasen oli ukko keskittyny kunnes heräs ja tajus että bensa ei riitä. Minä tankki pulloa hakemaan ja parin läpin jälkeen tankkaus. Pekka oli oman erän toinen joka meinas jäädä viimeseksi, semmoset voltit otti kierroksella ohitettavasta että pahaa teki. Omaan semiin starttasin ruudusta 4 ja melkein heti pääsin nokkimaan naapurimaan Marian joka tuli parin mutkan jälkeen konttiin ja eiku pihalle. Tipuin viimeseks ja ajoin vain varman ajon hieman aliohjaavalla autolla joka oikeutti sijaan 4 eli kummatkin Suomalaiset Finaaliin. HARM autoja oli seisemän kisoissa joista Frank oli ainut meidän lisäksi jolle myös Finaali paikka heltisi. Frank yllätti meidät täysin olemalla aivan perkeleen nopea koko viikonlopun, olihan se Frankin kotirata. Finaaliin siis paikoista 4 ja 8:n. Ekassa mutkassa kuittasin hienosti melkein koko paletin olin meinaa tokaan mutkaan tultaessa 3:s. Norski oli keulilla Pekka perässä ja minä taas pari mutkaa hyvillä sijoituksilla kunnes tuo hevosnaama Maria tuuppas hanuriin ja pihalle. Taaskaan ei ruottin prinsessalle tullu stopparia ja minä kömmin taas viimeseltä sijalta ylöspäin. No sitten toinen episodi nimeltä: Martin "lokintappajakatse" (toinen silmä katsoo asetta maassa kun toinen seuraa lokkia taivaalla) eli hevosnaaman broidi. Näin että ukko kävi nurtsilla ja pääsin kuittaa. Pitkää aikaan en tienny tilannetta kun kuuluttaja tumpelo kertoi vain Pekan ja Marian taistelusta. Vihdoin ja viimein sain tietää olevani neljäs Martin perässä, annoin ukolle tilaa kun luulin että tulee kierroksella ohi, bonderilinjan ylitettyä ukko höpötti että olin viides ja Martin neljäs. Kyllä nyt söi miestä, perkele! Aina kun ajolinjalta vähänkin menit ulos tai annoit tilaa, niin renkaissa oli niin paljon roinaa että muutamia mutkia meni ennenkuin sai pidon takasin. Sen ansiosta lokintappaja otti hyvän kaulan meikäläiseen, eiku helvetinmoinen puristus ja perään. Sain ukon kiinni ollen vajaa sekunnin perässä mutta se ei riittäny, näin sitten viides sija. Eka ajatus oli että temmon noi siskokset kaiteen yli ja pyyhin niillä Pekan suupielet niin mairee oli hymy Pekalla, saihan se PM hopeaa. Onneksi olkoon Pekka!! No ajatus hälveni hetken kuluttua. Pekka muuten veti ensimmäisen pitkänlauseen englanniksi norskien kysyessä oloa" AAM SOO HÄPII" kajahti ilmoille pienten nielemisongelmien saattelemana, oli Pekka hieman liikuttunut suorituksestaan. Pekka pokkas hienon hopea pokaaliin ja mulle viidennestä sijasta tuli semmonen jotta kivi kengässä melkein isompi. Skabat meni hienosti ottaen huomioon että oltiin ainoat jotka ei syli turvoksissa tuonu uusia renkaita varikolle. Oltiin myös pohjoismaiden parhaat HARM kuljettajat ja jäihän meidän taakse myös 3 norjan mestaria. Pikaisesti palkintojen jaon jälkeen heitettiin bai bait, Pekan pyyhkiessä ilon kyyneliä. Nyt vasta alkoi kilvan ajo sen verran vähä aikaa oli Ruottin lautan lähtöön. Puoli neljä lähdettiin ja puolelta öin piti olla Kapellskärissä. Pekka oli vieläkin nopealla päällä sen todistaa navigaattorin maksimi nopeuskin.
Ja vielä tämmösellä kulkupelillä!Finnish Asterix ja Obelix kirjoitti Aftonbladet nähdessään meidät Ahvenanmaan edustalla!
Koko matka naurettiin ihan perkeleesti sen verran väsytti ja juttujen laatu sen mukainen. Laivaan ehdittiin ja kotio saatiin tuliaisetkin joten reissu meni putkeen vaikka hampaankoloon jäi muutakin kuin sköd pöt makkaraa. Saatiin muutamia mielenkiintoisia osia mukaan joita varmaan päästään testaamaan, kunhan niitä renkaita...... Kiitos Pekalle matka seurasta ja kyllä me lähdetään toistekkin valloittaa maailmaa... stay tuned! BTW. Tattarisuon kisoista ei paljoa kerrottavaa ole joten raportti jää väliin siltä erin tai oikeastaan tässä se tulee: Mekkasiin, ajoin, olin kolmas. Yksipäiväisistä kisoista ei paljoa kerrottavaa ole kun ne käydään tahtia, mekkaus+hiitti, mekkaus+finaali ja palkintojen jako. No sen verran Tattarisuon kisoista täytyy sanoa että ikinä en ole leikkuulautaa saanu palkinnoksi kolmos sijasta, Mamma diggas! -Stonde- |
